Päiväretki Tokiosta Takao-vuorelle (Takaosan)

Japaniin matkustava ei joudu tyytymään pelkkiin kaupunkimaisemiin, vaikkei yöpyisikään muualla kuin pääkaupungissa, sillä Tokiosta pääsee helposti päivän sisäisille matkoille hyvinkin luonnonläheisiin maisemiin. Yksi esimerkki tällaisista päivämatkakohteista on Takaosan (高尾山), vuori, joka sijaitsee vajaan tunnin matkan päässä Tokion Shinjukusta.

Olen itse käynyt Takao-vuorella useita kertoja enkä ole vielä kyllästynyt tähän helppoon vuoristokohteeseen – varsinkaan kun en ole ehtinyt näkemään kuin muutaman useista mahdollisista vaihtoehtoisista reiteistä vuoren huipulle.

Virallisella sivulla oleva kartta kertoo, että Takao-vuorella on yhteensä jopa kahdeksan eri reittivaihtoehtoa, joista tosin vain kuusi tarjoavat erilaisia reittejä huippua kohti – yksi taas on rennomman vaihtoehdon tarjoava köysirata ja eräs taas huipulta toiselle vuorelle jatkava reitti. Joka tapauksessa suosituin näistä on reitti numero 1, jota pitkin vuorelle pääsee kulkemaan suurelta osin päällystettyä tietä pitkin. Tällä reitillä on yleensä eniten ruuhkaa, mutta toisaalta tie on myös levein, joten vastaantulijoita ei tarvitse suuremmin väistellä. Mainittakoon myös, että vaikka reitti on helpoin ja loivin, se on myös pisin tie huipulle: 3,8 kilometrin verran mutkitteleva reitti on loivuudesta huolimattaan aivan tarpeeksi rankka tapa hankkiutua huipulle. Reitin 1 kulkemisessa menee virallisen sivun mukaan arviolta 100 minuuttia, alas tullessa taas 80 minuuttia. Tarkempaa tietoa voi katsoa ylemmästä linkistä, josta löytyy myös englannin kielinen opas kartan kera.

Reittikarttaa pääsee tutkailemaan myös paikan päällä, jos sitä ei ole ehtinyt miettiä etukäteen.

Kiipeämisen lisäksi suosittelen lämpimästi myös kaapelihissiä, joka maksaa 450 jeniä suuntaan tai 950 jeniä edestakaisin. Itse tein viimeksi niin, että kiipesin ylös ykkösreittiä ja tulin alas maksullisella kaapelihissillä. Tämä oli erittäin hyvä valinta, sillä köysiradalla näkee maisemat aivan eri tavalla.

Takao-vuoren kaapelihissi, jolla pääsee seka alas että ylös vuorelta. Itse mieluiten kapuan ylös kävellen ja tulen alas tällä, mutta varmasti toimii toisinkin päin – tai niin, että menee molempiin suuntiin köysiradalla.

Luonnosta ja raikkaasta vuori-ilmasta nauttimisen lisäksi Takaosanilla pääsee nauttimaan myös kauniista näköaloista. Jos vuoren huipulta näkyvä maisema ei riitä, voi myös käydä ylhäältä löytyvässä näkötornissa, josta voi kirkkaalla säällä nähdä jopa Fuji-vuoren. Lisäksi ylhäältä löytyy esimerkiksi apinapuisto ja Yakuoin-niminen temppeli. Alas laskeutuessa voi myös halutessaan pulahtaa onseniin eli kuumaan lähteeseen tai käväistä lähiseudun luonnolle omistetussa museossa, jonne pääsee sisään ilmaiseksi.

Milloin Takao-vuorelle kannattaa mennä?

Omasta kokemuksesta sanoisin, että Takaosan on kokemus vuodenajasta riippumatta, mutta erityisen kaunis se on keväällä kirsikankukkien aikaan. Tällöin kannattaa muistaa, että kirsikankukat kukkivat vuorella usein myöhemmin kuin Tokiossa. Jos Tokion kirsikankukka-aika ehti mennä ohi, saatat vielä ehtiä näkemään vuoren kirsikankukat.

Tällä kerralla sää oli vähän sumuisempi kuin merkinnän pääkuvassa, jossa kirsikankukkien kauneuden lisäksi myös sää suosi.

Myös ruskan aikaa syksyllä marraskuussa suositellaan, vaikka tällöin voi ilmeisesti olla hyvin ruuhkaista. Itse olen kiivennyt Takaolle tähän mennessä vain keväisin, koska olen pyrkinyt vuorelle pääasiassa pakoon kaupungin ihmisvilinää – en siis ole halunnut sinne pahimman väentungoksen aikaan. Kirsikankukkien aikaan vuorella on tietysti enemmän väkeä, joten matka kannattaa ajoittaa mahdollisuuksien mukaan arkipäivälle.

Takao-vuorelle kiipeäminen on mahdollista vuoden ympäri, mutta matkalle kannattaa varustautua lämpötila ja sää huomioon ottaen. Ylös noustessa tulee luultavasti kuuma vuodenajasta riippumatta, joten kannattaa pukea päälle sellaisia kerroksia, joita saa helposti otettua pois – ja toisaalta laitettua takaisin päälle, jos tulee kylmä. Olen itse huomannut, että varsinkin huipulla on usein hyvin kylmä. Talvisaikaan juoma-automaateista saa onneksi vielä huipullakin lämmintä juotavaa, mutta jos termospullon mukana kantaminen on mahdollista, suosittelen nappaamaan sellaisen mukaan. Mukaan kannattaa muutenkin varata juotavaa siitä huolimatta, että osalla reiteistä on juoma-automaatteja, sillä juomat ovat huipulla paitsi kalliimpia, ei niiden saatavuutta myöskään voida aina taata.

Mukaan kannattaa varata myös jonkin verran syötävää, sillä ylhäällä myydään lähinnä dangoja (mochi-jauhosta valmistettu makea herkku) ja siellä on vain muutama ravintola, joissa voi olla ruuhkaa. Olen myös joskus ostanut automaatista jäätelöä huipulla, mutta se ei luonnollisesti ollut paras vaihtoehto kylmää vastaan, vaikka pahimpaan väsymykseen makea auttaakin loistavasti. Kaikista autenttisimman kokemuksen saat, kun nappaat maan pinnalta jostakin kaupasta mukaan japanilaisen lounas-boksin (o-bentoo, お弁当) ja etsit huipulta jonkin pöydän tai penkin piknikkiä varten. Ruuhkaisina aikoina mukaan voi varata myös maahan levitettävän pressun tai viltin, jos penkkejä ei sattumalta olekaan vapaana. Jos vuoren huipulla ei halua syödä kunnon ateriaa, voi myös varata mukaan vain jotain hätävaraevästä jaksamiseen ja aterioida jossakin vuoren juurella Takaosanguchin aseman läheisyydessä sijaitsevista ravintoloista.

Herkullisia suolaisenmakeita dango-palleroita myyvä koju. Takana näkyy myös vuoren näkötorni.
Aivan sanoinkuvailemattoman ihana tunne, kun olet kiivennyt ylämäkeen viimeiset puolitoista tuntia, ja pääset lopultakin istumaan ja kaivamaan repustasi bento-boksin.

Suosittelen kiinnittämään myös tavallista tarkemmin huomiota säähän, sillä vuoristossa sää voi muuttua yllättävän nopeasti. Jos säätiedoissa luvataan edes jotain etäisesti sadetta muistuttavaa, kannattaa napata mukaan sadetakki. Kiipeämään ei myöskään kannata lähteä liian myöhään, sillä vuorella pimeyden laskeutuminen tarkoittaa eri asiaa kuin kaupungissa – siellä tulee oikeasti pilkkopimeää.

Ykkösreitillä kengiksi käyvät vaikka mitkä läpyskät ja väkeä näkee jopa korkokengissä, mutta muilla reiteillä maasto on huomattavasti vaihtelevampaa. Esimerkiksi tämän kuvan juurakossa ei ehkä olisi kovin mukavaa korkkareissa tallustella.

Miten Takao-vuorelle pääsee?

Tokiosta päin tullessa Takao-vuorelle pääsee helpoiten junalla Shinjukun asemalta. Takaosan-nimisen aseman sijaan kannattaa suunnata Takaosanguchi-asemalle, joka sijaitsee aivan vuoren juurella.

Kätevimmin perille pääsee Keio-linjan junilla Keio Shinjukun asemalta, mutta esimerkiksi JR:n Rail Passilla kulkevat voivat vaihtoehtoisesti käyttää JR:n Chuo-linjaa Takaon asemalle asti. Takaon asemalta joutuu lopulta vaihtamaan hetkeksi Keio-linjalle päästäkseen Takaosanguchin asemalle, mutta tämä maksaa vain 130 jeniä suuntaan. Vaihtoehtoisesti välin voi myös kävellä, jos tekee mieli reippailla jo ennen vuorelle kiipeämistä: matkaa on noin 2,5 kilometriä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *