Mitä pukea päälle Japaniin talvella – pieni sääopas

Millainen sää Japanissa oikeastaan on talvella? Kuinka kylmä Tokiossa on Suomeen verrattuna? Nämä ovat kysymyksiä, jotka pyörivät päässäni hyvin vilkkaasti, kun suunnittelin ensimmäistä Japanin matkaani kymmenen vuotta takaperin. Tietysti paikan päälle saavuttuaan voi aina tarvittaessa käydä ostamassa vaatteita, mutta takkien ja muiden suurempien hankintojen tekeminen voi käydä budjettimatkaajan lompakolle. Jos haluat välttää tällaisia tilanteita (minä haluan) ja pakata mukaan mahdollisimman suurella todennäköisyydellä säähän sopivat vaatteet, lue ihmeessä eteenpäin.

Huomaa, että tämän merkinnän neuvot on kirjoitettu pitkälti Tokion aluetta ajatellen. Lämpötilat vaihtelevat Japanissa hyvin paljon aluettain, joten ennen matkaa kannattaa varmistaa kaikkien suunniteltujen kohteiden sääolosuhteet. Joskus tämä voi yllättää: on aika itsestäänselvää pohjoisessa Hokkaidon suunnalla on kylmempää, mutta yllättäen myös Tokiosta etelämpään voi olla yllättävän kylmä – esimerkiksi Karuizawassa on yleisesti ottaen Tokiota kylmempi. Lisäksi esimerkiksi Japaninmeren puoleisella rannikolla saattaa paikasta riippuen olla toisinaan hyvinkin paljon lunta.

Lämpömittariin ei kannata luottaa liikaa

Tokion talvi vaikuttaa Suomen säihin tottuneen silmään helposti hyvinkin lämpimältä. Tammi-helmikuussa on kaikista kylmintä, mutta lämpötila valuu silti harvoin alle nollan ja lämpimillään käydään jopa 10 asteen kieppeillä. Kun vielä muistaa, että talvi on Japanin vähäsateisimpia vuodenaikoja, saattaa helposti päätyä pakkaamaan mukaan Suomen syksyyn tai kevääseen sopivat vaatteet. Lämpömittari voi kuitenkin pettää – suurempikin luku voi tuntua Japanissa yllättävän kylmältä.

Kun itse matkustin Japaniin (Osakaan ja Tokioon) ensimmäistä kertaa, yllätyin siitä kuinka kylmä paikan päällä oli. Olin ottanut mukaan pitkän toppatakin, sillä kuulin japanilaisten pitävän tuohon vuodenaikaan toppatakkeja ja halusin sulautua joukkoon (onnistuu muuten hyvin tällaiselta n. 180-senttiseltä ulkomaalaiselta). Onneksi, koska kaikkialla junia, kauppoja ja ravintoloita lukuun ottamatta oli hyytävän kylmä – emme osanneet aluksi säätää edes hotellin lämmitystä päälle, joten värjöttelimme toppatakit päällä sisälläkin. Toppatakki huivin ja hansikkaiden kanssa oli siis nappivalinta, mutta kenkävalintani, korkeat karvavuoriset talvisaappaat, menivät jo hieman liian pitkälle. Nykyään kuljen yleensä lenkkareissa tai tennareissa, jotka riittävät hyvin talvellakin, jos muuten on pukeutunut lämpimästi.

Trenssitakki ei riitä helmikuussa Tokiossa, ainakaan avonaisena!
Kylmä on tullut myöhemmilläkin matkoilla: tässä helmikuussa otetussa kuvassa tein virhearvion ja lähdin ulos trenssitakissa. Ei riitä – ainakaan aukinaisena.

Suosittelen siis ottamaan paksumman takin ainakin varmuuden vuoksi mukaan, vaikka lämpötilan perusteella ajattelisitkin, että selviät kevyemmällä takilla. Kannattaa ottaa lisäksi huomioon, että myös Tokiossa voi toisinaan tulla lunta, vaikka se toki harvinaista onkin. Itse olen kokenut lumisateen jo kolmena eri vuonna, vaikka olen matkaillut Japanissa vasta yhden vuosikymmenen aikana.

Kerrospukeutuminen kannattaa

Suurimman vaikeuden talven pukeutumiseen tuo se, että lämpötila vaihtelee yleensä melkoisesti päivän aikana. Jos lähdet aikaisin aamulla majapaikasta kohti kauempana sijaitsevaa nähtävyyttä, lämpötila saattaa lähtöhetkellä olla lähellä nollaa, mutta nousta puoleenpäivään mennessä jopa kymmenen asteen aurinkoiseen lämpöön. Muistan itse kerran, kun ensimmäisellä Japanin matkallani laahustin kirkkaassa auringonpaisteessa Tokion keisarillisen palatsin läheisellä hiekkakentällä ja vertasin paikkaa aavikkoon. Tilannetta olisi helpottanut, jos olisin voinut riisua paksun takkini pois, mutta alle pukemani ohut neule olisi todennäköisesti ollut liian kylmä. Suosittelenkin vahvasti pukemaan niin, että pystyt tarvittaessa ottamaan vaatetta pois, jos kuumuus yllättää.

Varsinkin joulu- ja maaliskuussa pukeutuminen voi olla haasteellista, sillä lämpötila nousee usein iltapäivällä niin korkealle, että toppatakissa ei enää pärjää. Siinä missä tammi-helmikuun keskilämpötilat vaihtelevat Tokiossa yleensä noin välillä 2-10 astetta, joulukuussa samainen luku on 5-12 astetta. Uskaltaisin sanoa, että joulu- ja maaliskuussa toppatakki ei ole ehdottoman pakollinen, mutta suosittelisin silti pukeutumaan lämpimästi varsinkin aamuisin ja iltaisin.

Pohdi pukeutumista aktiviteetin mukaan

Tällaisessa paikassa kannattaa olla tarpeeksi päällä - kävellessä ei helposti tule lämmin.
Tällaisessa ihmismassasa kävellessä kannattaa olla lämmintä päällä – pääset todennäköisesti kävelemään huomattavasti hitaammin, kuin haluaisit.

Tämä on varmaan monelle selvä homma, mutta itse kuljin ensimmäisillä matkoillani aikalailla samoissa vaatteissa paikasta riippumatta. Patikoin Naran peurojen seassa samassa takissa ja kengissä kuin hidastempoisessa kaupungilla kiertelyssä. Kaupungilla pääsee harvoin kävelemään haluamaansa tahtia ja junia odotellessa voi tulla kylmä, joten vaatetta kannattaa laittaa päälle enemmän, kuin luonnossa reippaillessa. Huomaa myös, että jos suuri osa päivästä on junassa istumista, kannattaa muistaa, että junassa lämmitys saattaa pauhata hyvinkin kovalla, jolloin on kiva pystyä riisumaan osa kerroksista pois.

Selvitä etukäteen onko yöpymispaikassasi lämmitystä

Useimmissa hotelleissa, hostelleissa ja muissa majataloissa huonetta on mahdollista lämmittää. Lämmitys kuuluu myös yleensä hintaan, joten sen kanssa ei joudu budjetin puolesta säännöstelemään – eettiset syyt ovat sitten asia erikseen. Jos kuitenkin yövyt hieman erikoisemmassa paikassa tai esimerkiksi tuttavan luona, on mahdollista, ettei lämmitystä pääse käyttämään yhtä paljon.

Asuin itse vaihtovuoteni japanilaisen perheen luona, ja talvi oli suoraan sanottuna hyytävä kokemus. Talossa oli kyllä AC-puhallin sekä lattialämmitys osassa huoneista, mutta tätä käytettiin hyvin säästeliäästi, joka käytännössä johti siihen, että sisällä joutui välillä käyttämään toppatakkia. Japanilaiset talot on kaiken lisäksi usein rakennettu niin, että ilma kulkisi hyvin eikä kesän kosteus homehduttaisi taloja, joka käytännössä johtaa talvella siihen, että kylmyys tulee sisään vähän turhankin hyvin.

Jos siis tiedät etukäteen, että lämmityksen käyttäminen tuo lisäkustannuksia joko sinulle tai vaikkapa paikalliselle tuttavallesi, kannattaa varata mukaan mukavia lämpimiä vaatteita myös sisällä oleilua varten. Jos olet tottunut viettämään Suomessa talvetkin t-paidassa, joudut todennäköisesti varaamaan enemmän vaatetta kuin uskotkaan – itse kirjoitan tätä tällä hetkellä Suomesta käsin, mutta minulla on päälläni kaksi lämmintä pitkähihaista paitaa päällekkäin enkä vähemmällä pärjäisi. Japanissa tarvitsee sitten vielä kolmannen neuleen ja useammat housut päällekkäin…

Japanistakin saa tarvittaessa lisää lämpimiä vaatteita!
Japanistakin saa lisälämmikettä tarvittaessa – suosittelen erityisesti UNIQLOn Heat Tech -sarjan alusasuja.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Japanissa on talvella kylmempi, kuin voisi luulla, mutta Japanille ominaiseen tapaan sää vaihtelee reilusti yhdenkin päivän sisällä, joten kaikkeen kannattaa varautua. Kylmänsieto on myös hyvin yksilöllistä: olen kuullut sellaisistakin tyypeistä, jotka selviävät Japanin talvesta pelkällä nahkatakilla tai jopa hupparilla. Jos sinulla on kokemuksia tästä Japanin hyytävästä – tai vähemmän hyytävästä – vuodenajasta, kerro ihmeessä kommenteissa.

2 viikon Japanin matkan budjetti kolmelle

Kilpikonnia ja kirsikoita

En ole pitkään aikaan joutunut miettimään kuinka paljon Japanissa matkailuun menee rahaa, sillä olen aina yöpynyt Tokiossa tuttavien luona. Olen joutunut maksamaan käytännössä vain lentoliput, muun olen aina hoitanut vasta Japanista käsin silloin, kun olen rahaa sattunut tarvitsemaan. Minulla on Japanissa myös pankkitili, jolle kertyi vaihtovuoteni aikana pieni, mutta matkailubudjetiksi ihan mukava summa säästöjä, joten tarvittaessa pystyin aina nostamaan rahaa myös tuolta tililtä, jos oma suomalainen korttini ei suostunut yhteistyöhön japanilaisten automaattien kanssa.

Nyt olen kuitenkin menossa Japaniin pitkästä aikaa ihan oikealle matkalle Suomen pään perheeni kanssa ja tavallisena hotellissa yöpyvänä turistina, joten olen pitkästä aikaa joutunut miettimään rahanmenoa ahkerammin. Olen harvoin törmännyt netissä budjettiarvoihin kolmelle hengelle, joten päätin heittää pohdiskeluni tänne, jotta joku muukin voisi kenties hyötyä näistä.

Hotellit voivat olla yllättävän kalliita

Olen yöpynyt Japanissa hotellissa yksittäisiä öitä ja muutaman yön putkia lukuun ottamatta viimeksi vuoden 2014 kesällä, kun olimme siskoni kanssa kuukauden verran Japanissa. Tällöin yövyimme ensin pari viikkoa Tokiossa hyvin ahtaassa hostellissa, jossa sänkynä oli kerrossänky, ja sen jälkeen pari viikkoa askeettisesti sisustetussa business-hotellissa Osakassa. Hinnat eivät olleet mitään päätähuimaavia, vaikken niitä sen tarkemmin tähän hätään muistakaan.

Japanissa hotellit ovat joskus ahtaita ja pieniä

Tällä kertaa matkaseurueellamme oli kuitenkin enemmän vaatimuksia. Ensinnäkin tarvitsimme kaksi hotellihuonetta: yhden kahden hengen twin-huoneen (kahdella sängyllä) ja yhden yhden hengen huoneen. Tämä vaikeutti hotellien etsimistä paljon enemmän, kuin olisin uskonut, sillä samaan hotelliin ei tietenkään helpolla löytänyt kahta tarjouksessa olevaa huonetta. Järjestelmät eivät myöskään antaneet minun etsiä yhtä aikaa kahta huonetta eri kriteereillä ja tunkivat eteeni toistamiseen yhteismajoitusta ja muuta mahdotonta, joka ei tällä seuralla tule kysymykseenkään. Jos matkustaa kolmen hengen seurueella, kolmen hengen hotellihuoneen hankkiminen on selvästi se budjettiystävällisempi vaihtoehto.

Toisen haasteen muodosti suorastaan harmillisen hyväksi muodostunut aluetuntemukseni varsinkin Tokion suhteen. Esimerkiksi Hanedan lentokentän läheltä olisi löytynyt muutama hyvin halpa, suhteellisen hyvännäköinen hotelli, mutta koin junayhteydet liian epäkäteviksi. Hanedan lentokentältä on kyllä melko kätevää liikkua Tokion keskustan (tai oikeastaan keskustojen) suuntaan, mutta Hanedan ja Yamanote-linjalla sijaitsevan Shinagawan välillä on useita sellaisia asemia, joilla osa junista pysähtyy ja osa ei – junia joutuisi siis syynäämään tavallista tarkemmin. Totesinkin lopulta, että tuollaisessa paikassa yöpyminen olisi liian vaikeaa ainakin matkatovereilleni.

Lopulta päädyin hieman kalliimpaan majoitukseen, kuin olin alun perin suunnitellut. 6 yötä Osakassa tuli maksamaan 3 hengelle yhteensä n. 70 000 jeniä, 8 yötä Tokiossa taas yhteensä 133 000 jeniä. 2 viikkoa kolmelta hengeltä tuli siis maksamaan yhteensä noin 1650 euroa.

Liikkumisen hintaa on vaikea arvioida

Joskus aikoinaan ostin Japanissa matkaillessani aina Japan Rail Passin, jonka avulla kuluja on hyvin helppo arvioida, sillä passilla pystyy maksamaan lähes kaikki maansisäiset junamatkat. Tällä kertaa Rail Pass ei kuitenkaan tullut kysymykseen, sillä lennämme Osakaan, mutta palaamme kotiin Tokiosta – emme siis kulje shinkansen-luotijunalla kuin yhden pidemmän matkan. Tämä väli maksaa 13 870 jeniä (114 euroa) per henki, kun taas Rail Pass maksaa kahdelta viikolta 47 250 jeniä eli noin 390 euroa yhdeltä hengeltä. Emme mitenkään pääsisi tuohon summaan, vaikka tekisimme kuinka paljon päiväreissuja Osakan ja Tokion lähiseuduille.

Heitin arviolta, että teemme hieman pidempiä päiväreissuja lähiseuduille ainakin kolme kertaa ja lisäksi kuljemme lentokentältä kaupunkiin ja uudelleen kentälle Tokiossa. Arvioin reittioppaan perusteella, että kukin tällainen matka kustantaa noin 1000 jeniä (n. 8,25 euroa) suuntaansa, joten yhteensä tällaisiin hieman pidempiin matkoihin menisi kolmelta hengeltä 24 000 jeniä. Lisäksi arvioin, että muina päivinä juniin menisi keskimäärin 500 jeniä per henki eli yhteensä 21 000 jeniä.

Yhteensä kulkemiseen siis menisi laskelmieni mukaan 3 hengeltä 2 viikossa 86610 jeniä. Lisätään tähän vielä suica- ja icoca-junakorttien 500 jenin pantit ja summasta tulee 87 610 jeniä eli noin 722 euroa.

Niin, ja lennot matkaseurani sai Finnairin tarjouksesta noin 600 eurolla. Itse sotkin varaukseni kanssa ja menetin tarjoushinnan, maksoin lennot ja tajusin vasta sen jälkeen, että evästeet tyhjentämällä olisin ehkä saanut tarjoushinnan takaisin. No, tehty mikä tehty. Itse olen onneksi Japanissa maaliskuun loppuun asti, joten saan rahalleni enemmän vastinettakin.

Kuinka paljon ruoka maksaa Japanissa?

Niin hyödytön vastaus kuin tämä onkin, ruoka on Japanissa juuri niin halpaa kuin siitä haluaa tehdä. Kun ensimmäisen kerran kävimme Japanissa siskoni kanssa, popsimme suurimman osan matkaa lähinnä kaupasta ostettuja lounaslaatikoita ja herkkuja, mutta tällä kertaa tarkoituksenamme olisi käydä mahdollisimman paljon ulkona syömässä. Olen itse matkaillut Japanissa niin paljon tässä välillä, että olen kerännyt melkoisen listan ravintoloita, joiden antia haluan esitellä matkaseuralleni.

Kaupastakin saa hyvää ruokaa – tässä eräs parin vuoden takaisen Hokkaidon reissuni päivällinen.

Ravintoloissa käyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ruoka tulisi sen kalliimmaksi kuin kaupasta ostamalla, sillä monesta paikasta saa varsinkin lounasta hyvin halvalla: 500 jenillä eli noin 4 eurollakin saattaa saada jo herkullisen lounaan juomineen ja muine lisukkeineen. Kaupasta ostaminen saattaa itse asiassa joskus tulla jopa kalliimmaksi.

Pelkkä kaupan valmiiksi pakatuilla aterioilla eläminen ei kannata myöskään makuelämysten kannalta. Tämä eräällä Sapporon kalatorilla nautittu taivaallinen annos oli hintava, mutta ehdottomasti hintansa arvoinen.

Vaikka olen itsekin melko hyvin perillä Japanin hintatasosta – osaan jopa vertailla banaanien ja sienien hintoja supermarketeissa – päätin silti konsultoida asiasta myös japanilaisia tuttujani. Monen mielestä ruokaa tulisi varata noin 3000-4000 jeniä päivässä henkeä kohden. Päädyin laskemaan 3000 jenillä, josta tulee siis kolmelle hengelle kahdessa viikossa 126 000 jeniä – noin 1040 euroa.

Mikä muu maksaa?

Ruoan, liikkumisen ja hotellien lisäksi budjettiin tulee tietysti lisätä kaikki mahdolliset ostokset ja mahdollisten pääsylippujen hinnat. Matkaseurani joutuu lisäämään hintaan myös muutamat keikka- ja teatteriliput, joiden hintoja en kuitenkaan tässä ala erittelemään, sillä ne riippuvat aina tapahtumasta. Olen itse viihtynyt Japanissa sen verran, että en todennäköisesti aivan hirveästi tule shoppailemaan muualla kuin käytettyjä levyjä ja kirjoja myyvissä kaupoissa, mutta tein kuitenkin pienen listan muista mahdollisista menoeristä.

  • Museoiden, temppelien, puistojen ja muiden maksullisten nähtävyyksien sisäänpääsymaksut. Esimerkiksi eräs Tokion suurimmista puistoista, Shinjuku Gyoen, maksaa 500 jeniä (4,10 euroa), ja Tokyo Sky Tree -pilvenpiirtäjän halvin aikuisten lippu maksaa 2100 jeniä (17,30 euroa).
  • Vaatteet. Japanista löytyy Suomea huomattavasti monipuolisemmin hyvin monenlaisia vaatteita ja moni tuokin kotiin suuren vuoren uusia vaatekappaleita. Itse onnistun keräämään lähes joka kerta mukaan ainakin muutaman UNIQLOn lämpöteknisen aluspaidan.
  • Muut itselle tarkoitetut ostokset ostokset: astiat, kosmetiikka, levyt, kirjat, pelit ja kaikki muu mahdollinen ihana härpäke, jonka haluaa mukaansa napata. Itse ostan edelleen joka kerta joitakin tiettyjä kosmetiikkatuotteita.
  • Tuliaiset. Erityisesti tuliaiskaupoissa myytävät kauniisti pakatut tuliaiset ovat joskus hintavia, mutta budjetilla matkaava löytää loistavia tuliaisia myös ruokakaupoista tai vaikkapa 100 jenin kaupasta, jossa lähes kaikki tavara maksaa vain 100 jeniä.
  • Matkavakuutus. Itselläni on jatkuva matkavakuutus, joka maksaa muistakseeni noin 80 euroa vuodessa. Matkaseurani yhden matkan mittaiset matkavakuutukset tulivat paradoksaalisesti aikalailla yhtä kalliiksi, joten useamman kerran vuodessa matkaavan kannattaa harkita jatkuvaa vakuutusta.
  • Äkilliset sairastumiset ja muut lääkärikäyntiä vaativat tapaukset, jotka saa haettua vakuutusfirmalta takaisin vasta jälkikäteen. Jouduin itse käymään eräällä matkalla hammaslääkärissä äkillisen säryn vuoksi, joka tuli muistaakseni maksamaan muutaman satasen.
Joskus sairaus yllättää matkan aikana ja tähän kannattaa varautua myös Japanissa.
Sain tämän lääkekasan lääkäriltä, kun sain keuhkoputkentulehduksen vaihtovuoteni aikana. En halua edes kuvitella mitä tämä kaikki olisi maksanut turistina, ilman Japanin sairausvakuutusta.

Yllä mainittuja ja muita mahdollisia menoeriä on vaikea arvioida etukäteen, mutta paljon ostoksia suunnittelevien kannattanee varata mukaan ainakin jokin nelinumeroinen summa (euroissa).

Kolmen hengen 2 viikon Japanin matkan budjetti

Hotellit: 203 000 jeniä / 1650 euroa.

Lennot: 600 euroa / henki eli yhteensä 1800 euroa.

Liikkuminen Japanissa: 87 610 jeniä eli noin 722 euroa.

Ruoka: 126 000 jeniä – noin 1040 euroa

(Kaikki muu: 100-2000 euroa)

Kaiken kaikkiaan kolmen hengen kahden viikon mittaiseen kahteen kaupunkiin suuntautuvaan Japanin matkaan menisi siis näiden laskelmien mukaan 5212 euroa – ja päälle vielä kaikki ylimääräiset ostokset. Summa kuulostaa ehkä paljolta näin könttäsummana heitettynä, mutta en liene ainoa, jonka mielestä se kuulostaa varsin inhimilliseltä kolmella jaettuna?

Jos mielessäsi on jokin menoerä, jonka olen autuaasti päässyt unohtamaan, ilmoita siitä kommenteissa. 🙂

Junan käyttö Japanissa – mitä sinun tarvitsee tietää ennen matkaa

Juna-asema Japanissa

Moni kielitaidoton tai japanin kirjoitusmerkkien kanssa epävarmuutta tunteva voi kokea Japaniin matkaamisen pelottavaksi tai vaikeaksi. Erityisesti tämä korostuu junalla matkustaessa, kun tulisi joskus hyvinkin nopeasti osata navigoida itsensä oikealle juna-asemalle ja sitten vielä ihmispaljouden läpi oikeaan junaan – siis jos alun alkaenkaan tietää, mihin junaan tulisi nousta!

Junalla matkaaminen ei kuitenkaan ole Japanissa sen vaikeampaa kuin Suomessakaan – itse asiassa se on mielestäni jopa helpompaa, sillä junat kulkevat useammin ajallaan ja suuremmissa kaupungeissa myös tiheämmällä aikataululla, eikä myöskään opasteista ole yleensä puutetta. Kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti ja tiiviisti pääpiirteittäin oikeastaan kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää, kun matkustat junalla (tai metrolla) Japanissa.

Junan valitseminen

Shimo-imaichi reittikartta

Junareitin valitseminen voi tuntua uuvuttavalta jo ajatuksena – miten muka pystyn navigoimaan itseni jonnekin monimutkaisia junakarttoja katselemalla? Tosiasiassa junakarttoja ei kuitenkaan edes tarvitse katsoa: riittää, kun tiedät miltä asemalta haluat nousta kyytiin ja missä nousta pois. Reittiopas hoitaa lopun. Reittioppaita löytyy internetin syövereistä useita, mutta suosittelen erityisesti seuraavia.

Japania ymmärtäville suosittelen Japanin Yahoon 乗換案内 (norikae annai) -palvelua. Palvelun suurin etu on, että se ilmoittaa viivästyksistä ja muista ongelmista, tarjoten tällaisissa tilanteissa vaihtoehtoisia reittejä. Kokeilin äsken huvikseni hakea samaa reittiä kaikilla kolmella mainitsemallani palvelulla, ja vain Yahoo ilmoitti, että Chuo-linjan junat ovat tällä hetkellä myöhässä aikataulusta. Tieto on oman kokemukseni mukaan myös hyvin ajankohtaista. Japania ei kuitenkaan opita hetkessä, joten esittelen seuraavaksi kaksi englanninkielistä palvelua.

HyperDia tarjoaa perushyvän englanninkielisen hakupalvelun, jossa hakutulokset voi järjestää esimerkiksi hinnan tai nopeuden mukaan, ja ajan valita joko saapumisen tai lähtöajan mukaan. Lisäksi voit myös klikkailla pois sellaisia kulkuvälineitä, joilla et halua kulkea. Palvelu esimerkiksi antaa perusasetuksilla vaihtoehdoiksi myös lentoreittejä, mutta ne voi halutessaan suodattaa pois.

Palvelu sopii turisteille paitsi sen selkeyden ja kielen vuoksi, myös siksi, että se varoittaa, jos ehdotettu reitti ei sovi Japan Rail Passin käyttäjille. Toisaalta palvelu ei näytä läheskään kaikista asemista saapumis- ja lähtöraiteita, joka voi aiheuttaa miettimistä asemalla. Lisäksi nettisivu toimii ainakin omalla koneellani melko hitaasti verrattuna Yahoon palveluun.

Kolmas vaihtoehto on Jorudan, jonka japaninkielinen palvelu on melkoisen kätevä, ja näyttää myös raidenumerot. Englanninkielinen palvelu on kuitenkin HyperDiaan verrattuna hyvä vain latausnopeuden suhteen – muuten se tuntuu valitettavasti melko alkukantaiselta ja vaikeaselkoiselta. Palvelu on HyperDiaan verrattuna ehkäpä himpun verran selkeämpi, joten jos HyperDia tuntuu vaikealta, kannattanee kokeilla Jorudania.

Junalipun ostaminen

Japani ja juna-aseman lippuautomaatit

En itse ennen parin vuoden takaista reissuani Mien prefektuuriin ollut koskaan ostanut luotijunalippujen lisäksi yksittäisiä junalippuja. Olin aina käyttänyt junakortteja, kuten Suicaa, Icocaa Kansain alueella tai Toicaa näiden välimaastossa Shizuokan alueella. Vaikka lippujen käyttämisessä on oma jännityksensä, suosittelen mahdollisuuksien mukaan junakortin hankkimista. Sen saa melkein miltä tahansa juna-asemalta automaateista ja ainakin JR:n korttien kohdalla ohjeistus taitaa nykyään olla saatavilla englanniksikin. JR:n kortit maksavat 500 jeniä, mutta tämän saa takaisin, kun kortin palauttaa matkan päätteeksi.

(Jos kuitenkin joudut ostamaan yksittäisiä lippuja, palaa myöhemmin blogiini ja lue ohjeistus junalipun ostamisesta linkistä, jonka lisään tähän myöhemmin. Kirjoitan myöhemmin myös junakortin hankkimisesta, mutta näitä odotellessa voit kysyä näistä asioista kommenteissa.)

Asemalla suunnistaminen

Junakortin kanssa on helppo hilpaista itsensä aseman porttien toiselle puolelle, mutta sen jälkeen saattaa joutua hetken miettimään mihin suuntaan lähtisi. Jos raidetta ei ole saanut selville reittioppaasta, suuntaa katseesi kohti valotauluja. Jos ne ovat vain Japaniksi, joudut todennäköisesti kysymään asiasta joltakulta. Erityisesti porttien viereisessä kopissa majailevat asematyöntekijät auttavat varmasti mielellään, mutta myös tavallisilta tallaajilta voi kysäistä – vähänkin hitaammalla tahdilla juokseva japanilainen ehtii yleensä auttamaan.

Juna-asema Hokkaidolla

Raiteelle päästyäsi kannattaa kiinnittää huomiota valotauluihin, mutta toisaalta myös junan tarkkaan lähtöaikaan. Jos juna ei ole myöhässä, se lähtee todennäköisesti juuri luvattuun aikaan. Varsinkin kiireisemmillä asemilla junia saattaa mennä ohi useampikin, vaikka oman junasi lähtöön olisi enää alle kymmenen minuuttia. Älä siis tee kuten minä ensimmäisillä matkoillani ja hyppää asemalla seisovaan junaan vain siksi, että se on oikealla raiteella – odota myös oikeaa kellonaikaa.

Asemalta ulos navigoiminen

Varsinkin isommilta asemilta voi olla joskus hankalaa ottaa selville, mihin suuntaan tulisi lähteä päästäkseen ulos. Jos olet menossa tiettyyn paikkaan, selvitä etukäteen missä ilmansuunnassa se on asemaan nähden (yleensä tämä lukee jossain etkä joudu itse pohtimaan asiaa karttaa käännellen). Näin pystyt hahmottamaan, haluatko ulos esimerkiksi itäisestä vai läntisestä uloskäynnistä. Turistirysissä ilmansuunnat on usein kirjoitettu englanniksikin, mutta varmuuden vuoksi kannattaa napata puhelimeen tai taskuun pieni muistilappu, johon on kirjoitettu japaniksi itä (東 higashi), länsi (西 nishi), pohjoinen (北 kita) ja etelä (南 minami).

Lisäksi kannattaa myös varoa, ettet vahingossa kulje vääristä porteista, sillä asemilla on exit-porttien lisäksi myös junaa vaihtaville tarkoitettuja transfer-portteja (乗り換え norikae).

Erilaiset aseman portit Japanin maaseudulla
Jos eksyt maaseudulle, aseman uloskäynti voi näyttää myös tältä.

Aina kannattaa kysyä – paikalliset auttavat mielellään!

Jos yllä mainittu ei vielä vakuuttanut sinua siitä, että junalla matkustaminen ei ole niin kovin vaikeaa, kannattaa muistaa, että neuvoa voi aina kysyä. Voit kysyä neuvoa asemalla olevilta työntekijöiltä tai pyytää jotakuta ohjaamaan sinut oikealle raiteelle – siis junaraiteelle, elämän raiteet ovat asia erikseen. Voit yrittää varmistella suuntaa vielä junassa kanssamatkustajilta tai varmistaa joltakulta, että porteista varmasti mennään ulos eikä vaihdeta junaa. Kysyminen on yleensä yllättävän kivaa ja voi parhaimmillaan tuoda upeita kulttuurikokemuksia ja uusia tuttavuuksia, johtaen joskus jopa elinikäiseen ystävyyteen.

Jos haluat kuitenkin varmistella asioita myös etukäteen muiltakin kuin japanilaiselta, minäkin neuvon mielelläni missä tahansa junailuun liittyvässä. Kommenttia alle siis vain! 🙂