Miten saan tilattua ruokaa ravintolassa Japanissa, jos en osaa japania? Selaa alemmas, jos kaipaat vinkkejä siihen, miten saat syödäksesi Japanin matkalla ilman minkäänlaisia etukäteistietoja japanin kielestä.
Jouduin hiljattain neuvomaan erästä täysin japania osaamatonta tässä asiassa, ja huomasin, että asiaa oli yllättävän vaikea selostaa, vaikka siinä ei ole mitään kovin vaikeaa. Tajusin myös, että hommasta selviää yllättävän vähällä japanilla – itse asiassa itsekään harvoin vaihdan montaa sanaa ravintolan henkilökunnan kanssa, vaikka kielitaidon puolesta tämä onnistuisikin. Toisaalta on tietysti selvä, että turisti saattaa joutua kyselemään enemmän – pitäisihän sitä jotenkin selvittää sekin, mitä ruoka sisältää. Ruokalistan lukemisessa en voi auttaa, mutta alempaa löytyy muutama vinkki tähänkin.
Ravintolan valinta
Niin, ennen ruoan tilaamista on tietysti valittava ravintola. Ravintolan löytäminen ei yleensä Japanissa varsinkaan keskusta-alueilla ole ongelma, vaan enemmänkin ongelmaksi muodostuu se, minkä toinen toistaan houkuttelevammista ruokapaikoista valitsisi. Jos katutasossa ei tunnu olevan hyviä ruokapaikkoja, voit hiippailla sisään kauppakeskuksiin tai laskeutua maan alle – erityisesti Osakassa tuntuu, että maanalaisilta asema- ja kauppakäytäviltä löytyy paljon ravintoloita. Käytän itse ruokapaikan valintaan yleensä nettiä, josta etsin ravintoloita sen mukaan, millä alueella olen: esimerkiksi Tokion Shibuyassa googlailisin japaniksi Shibuyan ruokapaikkoja. Englanniksi tai suomeksi googlaileminen kuitenkin vähentää potentiaalisia ruokapaikkoja sen verran, että paikasta riippuen voi olla kannattavampaa vain kävellä ympäriinsä, etsien mukavan oloista ravintolaa. Valinnassa auttavat ravintolojen ikkunoissa näkyvät muovimallit annoksista, jotka näyttävät usein hyvin aidoilta – suorastaan syötäviltä.
Jos ravintolan valitseminen käy ylitse pääsemättömän vaikeaksi tai tuntemattomiin paikkoihin sisään astuminen tuntuu pelottavalta, suosittelen tutustumaan ketjuravintoloiden tarjontaan – ja en nyt tarkoita vain McDonaldsia ja Burger Kingiä, vaan japanilaisia ketjuja. Ketjuravintoloihin sisään menemiseen on ainakin itselläni huomattavasti pienempi kynnys, kuin esimerkiksi pieniin raamen-kuppiloihin. Alla joitakin omista suosikki-ketjuistani, joita voi kokeilla googletella.
- Family Restaurantit: ガスト (Gusto), バーミヤン (Baamiyan), サイゼリヤ (Saizeriya)
- Liukuhihnasushi: 元気寿司 (Genkisushi), 魚べい (Uobei), スシロー (Sushiroo), くら寿司 (Kurasushi), かっぱ寿司 (Kappasushi)
- Izakaya-iltaravintolat: 鳥貴族 (Torikizoku), 笑笑 (Warawara), 和民 (Watami), 魚民 (Uotami)
- Soba ja udon: 家族亭 (Kazokutei), そじ坊 (Sojibo), 丸亀製麺 (Marugame seimen), はなまるうどん (Hanamaru udon)
- Ramen: 天下一品 (Tenka ippin), らあめん花月嵐 (Raamen kagetsu arashi)
- Lihaa: 牛角 (Gyuukaku), 安安 (Anan), 平城苑 (Heijooen)
- Omurice: ポムの樹 (Pomu no Ki)
- Spagetti: 五右衛門 (Goemon), タパス&タパス (Tapas & tapas)
- Tempura: 天丼てんや (Tendon tenya)
- Teishoku-settejä: サンルーム (San ruumu), やよい軒 (Yayoiken), ねぎし (Negishi)
- Takoyaki ja okonomiyaki: 築地銀だこ (Gindaco), お好み焼き千房 (Okonomiyaki Chibo)
Ravintolaan sisään astuminen
Hyvin suuressa osassa ravintoloita on pöytään ohjaus, joten varmin vaihtoehto on astua sisään ravintolaan ja jäädä odottelemaan, että joku tulee ohjaamaan sinut pöytään. Vaikka kyseinen ravintola sattuisikin olemaan jokin vähemmän virallinen pikkukuppila, jossa pöytäänohjausta ei normaalisti harrasteta, ennen pitkää joku tulee todennäköisesti tästä huolimatta auttamaan sinut pöytään. Joissain paikoissa ruoka tilataan kahvilamaiseen tyyliin ensin tiskiltä, mutta tämän huomaa yleensä nopeasti muiden käytöstä tarkkailemalla.
Tarjoilija haluaa yleensä aina ensin varmistaa asiakkaiden lukumäärän. Voit itse varautua tähän jo etukäteen nostamalla sormia sen verran, kuin seurueessa on väkeä. Itse marssin mieheni kanssa siis enimmäkseen sisään peace-merkkiä näyttäen – hassua ehkä, mutta selkeyttää, helpottaa ja nopeuttaa asioita.
Voit myös vastata kysymykseen sanoilla. Jos olet yksin, voit sanoa hitori desu (1人です)。Kaksi ihmistä taas on futari, kolme sannin, neljä yonin, 5 gonin, 6 rokunin, 7 nananin, 8 hachinin, 9 kyuunin, 10 juunin ja suurempia pirskeitä järjestävät voivat vilkaista loput sanakirjasta. Toisaalta jos olet kovin suurella joukolla liikkeellä, suosittelen vahvasti tekemään pöytävarauksen – tämä onnistuu usein puhelimitse tai netin kautta.
Sinulta saatetaan toisinaan kysäistä millaiseen pöytään haluaisit. Esimerkiksi sushiravintoloissa on usein vaihtoehtoina tiski (kauntaa, カウンター) tai pöytä (teeburu, テーブル). Pöytään ohjauksen jälkeen saat todennäköisesti teetä tai vettä sekä ruokalistan, jota voit jäädä rauhassa tutkimaan.
Joissain ravintoloissa joudut myös itse joko kirjoittamaan nimesi ravintolan edessä olevaan listaan tai naputtelemaan samat tiedot näytölle (erityisesti liukuhihnasushipaikat). Tästä ei tosin kannata huolestua: yleensä joku tulee melko pian opastamaan, jos et itse oma-aloitteisesti huomaa tätä prosessia aloittaa.
Ruokalistan tutkiminen
Ruokalistoissa on usein runsaasti hyvälaatuisia kuvia, joka auttaa merkittävästi ruoan valitsemisessa, vaikka kielestä ei mitään ymmärtäisikään. Jos kuitenkin haluat tietää tarkemmin mitä syöt, joudut mahdollisesti kääntymään henkilökunnan puoleen, jollei englannin kielistä menua ole tarjolla. Jos et osaa yhtään japania etkä usko hyötyväsi henkilökunnan japaninkielisistä vastauksista, suosittelen joko yrittämään kysymistä suoraan englanniksi tai pyrkimään omatoimiseen selvittämiseen. Omatoimiseen selvittämiseen paras keino on mielestäni jokin kuvasta kääntävä käännös-appi, kuten Google Translate. Mahdollisimman hyvän käännöksen saadakseen suosittelen vaihtamaan ohjelman kielipariksi japani-englanti japani-suomi-parin sijaan.
Käännösohjelman lisäksi myös kysyminen auttaa, jos vain ymmärtää vastauksen. Tietysti tähänkin voi kokeilla tulkkaus-appeja: esimerkiksi Google Translaten mikrofonin kautta toimiva käännös käänsi suomeksi onnistuneesti muutamat lauseet, joita kokeilin sille japaniksi sanoa. Tällöin täytyy tosin toivoa, että tarjoilija puhuu mahdollisimman selkeästi. Alla kuitenkin muutama hyödyllinen fraasi, jolla kysymistä voi kokeilla.
これは何が入っていますか。Kore wa nani ga haitteimasu ka? = Mitä tämä sisältää?
これは X が入っていますか。Kore wa X ga haitteimasu ka? = Sisältääkö tämä X:ää?
X が苦手ですが、、、。X ga nigate desu ga… = En pidä X:stä… (eihän tässä ole sitä / saisinko tämän ilman sitä).
X:n paikalle pitäisi tietysti saada vaihdettua jokin, mistä erityisesti haluat kysyä. Jos olet vegaani tai kasvissyöjä, niin suosittelen vilkaisemaan myös tätä* toista blogia varten kirjoittamaani englannin kielistä postausta, jossa ohjastan miten ravintola-annosta voi yrittää muokata mieleisekseen. Tuolta blogista löytyy myös japaninkielinen vegaani-ruokavalio-pdf, jonka voi tulostaa matkalle mukaan.
Jos on kovin suunnitelmallinen matkaaja, ruokalistoja voi tutkia myös ravintoloiden sivuilla etukäteen. Tällöin käännösohjelmien ja sanakirjojen käyttäminen on helppoa, ja annoksien nimiä voi halutessaan kopsailla vaikka kuvahakuun.
Ruoan tilaaminen
Kun ruoka on valittu tai olet todennut tarvitsevasi sen valintaan tarjoilijan konsultaatiota, on aika kutsua tarjoilija paikalle. Jos pöydässä on tähän tarkoitettu nappi, paina sitä, mutta jollei näin ole, voit aloittaa tähyilemällä ympärillesi. Itse vain yleensä yritän tähyilemällä saada katsekontaktin tarjoilijaan ja sitten joko katson tätä merkitsevästi ja nostan kättäni aavistuksen merkiksi siitä, että haluaisin tilata. Usein tällainen hienovarainen hiljainen kutsuminen riittää, mutta tarvittaessa tarjoilijaa voi myös kutsua sanomalla sumimasen (すみません) tai onegai shimasu (お願いします).
Sitten itse annosten tilaamiseen! Esittelen alla kaksi yksinkertaista fraasia, joilla saa helposti haluamansa ruoan tilattua. Molemmat tarkoittavat samaa, mutta jälkimmäinen on kohteliaampi. Itse käytän yleensä jälkimmäistä – joskin vaihdan ”tämä”-sanan ruoan nimeen – mutta varsinkin aloittelijoille ensimmäiseksi mainittu voi helpompi muistaa ja ääntää.
これ(を)ください。Kore (o) kudasai.
これお願いします。Kore onegai shimasu.
= ”Tämä kiitos.” / ”Ottaisin tämän, kiitos.”
Yllä oleva fraasi lausutaan siis samalla, kun osoitetaan haluttua annosta. Jos haluat tilata useamman annoksen kerralla, voit luetella annokset sanan to (と) avulla, joka tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin suomen ”ja”.
これとこれをください。Kore to kore o kudasai.
これとこれをお願いします。Kore to kore o onegai shimasu.
Huomaa, että voit joko sanoa tai jättää ”o”-partikkelin pois ennen sanoja ”kudasai” tai ”onegai shimasu”. Tämä ei vaikuta ymmärtämiseen ja molempia käytetään – valitse siis sen mukaan, kumpi itsellesi tuntuu helpolta sanoa. Jos muuten ruoan valinta tuottaa aivan ylitse pääsemätöntä tuskaa, voit käyttää seuraavaa fraasia suositusten pyytämiseen.
おすすめはありますか。O-susume wa arimasu ka. = Mitä suosittelet? / Onko jotain annosta mitä suosittelisit?
Tähän suosituskysymykseen voi sitten vastata esimerkiksi sore onegai shimasu eli sitä kiitos, jos mainittu vaihtoehto kuulostaa hyvältä.
Laskun maksaminen (ja pyytäminen)
Japanissa laskua ei yleensä joudu pyytämään, vaan se tuodaan pöytään samaan aikaan ruokien kanssa. Toisinaan se laitetaan pöydälle, toisinaan taas esimerkiksi pöytälevyn pohjassa olevaan pieneen koloseen. Tämä paperi sitten kiikutetaan kassalle siinä vaiheessa, kun haluaa maksaa laskunsa – tarjoilijaa ei siis tarvitse yleensä erikseen pyytää paikalle antamaan laskua.
Joskus paperista laskua ei ole, vaan kassalle marssitaan oman pöytänumeron sisältävän läpyskän kanssa. Esimerkiksi joissain izakaya-ravintoloissa tämä läpyskä voi löytyä myös seinältä, yksityisissä huoneissa jopa huoneen ulkopuolelta. Japanilaisetkaan eivät aina osaa etsiä laskua oikeasta paikasta, jos paikassa ei ole tullut käytyä aiemmin, joten epäselvissä tilanteissa voi häpeilemättä kysyä tarjoilijalta laskua. Tämä onnistuu seuraavasti.
すみません、お勘定ください。Sumimasen, o-kanjoo kudasai.
すみません、お勘定お願いします。Sumimasen, o-kanjoo onegai shimasu.
= ”Anteeksi, ottaisin laskun, kiitos.”
Alempaan voi myös vaihtaan o-kanjoo sanan tilalle sanan o-kaikei (お会計), jota ei tosin virallisten säännösten ja muinaisten merkitysten vuoksi saisi asiakas käyttää. Hyvin moni (mm. lähes kaikki omat tuttavani) kuitenkin tätä käyttävät, samoin minä itse, joten voit valita sanoista sen, jonka muistat helpoiten.
On myös huomattava, että laskupolitiikka riippuu jonkin verran ravintolasta. Esimerkiksi liukuhihnasushi-ravintoloissa, joissa hinta maksetaan usein lautasmäärän mukaan, tulee useimmiten pyytää tarjoilija paikalle laskemaan lautaset. Tähän on usein jokin nappi (jossa lukee esim. お会計 (o-kaikei) tai muuta vastaavaa), joko tilauksia varten varatulla ruudulla tai jossain sen lähettyvillä, mutta muuten tähänkin voi käyttää yllä näkyviä fraaseja. Ylipäätään ravintoloissa, joissa käytetään tilaamiseen tablettia, tulee usein ennen laskun maksua näpätä tabletista お会計-nappia – jonka jälkeen tarjoilija joko tulee tai ei tule paikalle.
Laskun maksamisessa itsessään ei yleensä ole suurempia epäselvyyksiä. Luottokortit ja pankkikortit eivät aina Japanissa toimi, joten käteistä kannattaa aina varmuuden vuoksi varata mukaan. Joissain paikoissa voi myös pienentää matkan aikana kertynyttä kolikkovalikoimaa, jos kassasta löytyy automaattinen kolikonlaskija. Muuten sadoilla kolikoilla maksaminen ei ole kovin suositeltavaa – pahimmassa tapauksessa ravintola kieltäytyy ottamasta niitä vastaan. Myös 2000 jenin seteleitä saatetaan karsastaa – näitä tosin tulet näkemään vain siinä tapauksessa, että vaihdat rahasi Suomessa, ja tällöinkin melko epätodennököisesti.
Lopuksi
Vaikka tämä voi ensikertaa Japaniin menevälle kuulostaa monimutkaiselta, ravintolassa tilaaminen ei Japanissa lopulta ole kovin vaikeaa eikä siihen tarvita kovin paljon japanin osaamista. Henkilökunta tulee yleensä melko nopeasti auttamaan, jos näyttää eksyneeltä – ja jos ei tule, niin aina voi vaihtaa viereiseen ravintolaan. Jos olet kaikkiruokainen, sinulla ei ole allergioita etkä pelkää yllättäviäkään kokemuksia, ei kielitaidon puutekaan hirveästi jarruta ravintolan tai ruoan valintaa.
Jos kaipailet lisäselityksiä tai lisää fraaseja joihinkin tilanteisiin, niin vastailen mielelläni kommentteihin.
