Moni tietää, että kiitos on japaniksi arigatoo. Japanin kielessä on kuitenkin myös monta muuta tapaa kiittää eikä ulkomailla tunnetuin vaihtoehto välttämättä ole läheskään kaikissa tilanteissa se paras ilmaisu. Esittelenkin tässä artikkelissa erityisesti Japaniin matkaavia varten useita erilaisiin tilanteisiin sopivia fraaseja kiitollisuuden ilmaisuun. Lopuksi vielä kerron mitä satunnaisesti matkaavan kannattaa muistaa – kiireinen voi siis halutessaan scrollata suoraan artikkelin loppuun.
ありがとう (arigatoo)
Arigatoo lienee se kaikista tunnetuin ja japania vähemmän osaavien keskuudessa myös käytetyin tapa kiittää. Monella japania opiskelevalla tämä voi hyvinkin olla niitä ensimmäisiä opittuja sanoja. Tosiasiassa Japaniin matkaava kuitenkin harvemmin törmää tilanteisiin, jossa tarvitsisi juuri tätä ilmaisua – ainakaan yksinään.
Sellaisenaan arigatoo on hyvin tuttavallinen vastine sanalle ”kiitos”. Sitä voi käyttää kavereiden seurassa tai perheen kesken, mutta harva käyttää siitä kiittääkseen esimerkiksi ravintolan kokkia tai kaupan myyjää. Toisaalta lasten tai muuten hierarkiassa itseään alempana olevien kanssa puhuessa arigatoo riittää kiitokseksi mainiosti – eri asia sitten, haluaako aina välttämättä osoittaa keskustelukumppanille olevansa tätä korkeammalla. Esittelen kuitenkin seuraavana muutaman tavallisen turistin näkökulmasta käytännöllisemmän sanan.
ありがとうございます (arigatoo gozaimasu)
Tässä ilmauksessa käytetään sanaa arigatoo, mutta se on huomattavasti kohteliaampi ilmaus, joka sopii hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tällä ilmauksella voi esimerkiksi kiittää tien neuvonutta satunnaista paikallista tai vaikkapa ravintolan tarjoilijaa. Toisaalta olen joskus kuullut, ettei sanaa arigatoo tulisi käyttää asiakaspalvelussa työskenteleville puhuessa, mutta japanilaisten toimintaa seuraamalla ja paikallisia tuttuja konsultoimalla olen tullut siihen tulokseen, että tämä ei pidä paikkaansa ainakaan käytännön kielenkäytössä.
Asiakaspalvelijoiden kohdalla mainittakoon myös, että koska asiakaspalvelija on japanilaisen käsityksen mukaan velvoitettu palvelemaan lähes jumalan tasolla olevaa asiakasta, ei asiakkaalla ole käytännössä minkäänlaista velvollisuutta kiittää. Teoriassa mikä tahansa kiitos on siis perinteisen käsityksen mukaan jo liiankin kohtelias. Nyky-Japanissa yleinen käsitys tuntuu kuitenkin olevan se, että asiakaspalvelijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja heitäkin tulee kiittää – jos ei sanallisesti, niin vaikka sitten nyökkäämällä. Myös ikä voi jonkin verran vaikuttaa suhtautumiseen tähän asiaan ja varsinkin vanhempien miesoletettujen kohdalla asiakaspalvelijan kohtelias sanallinen kiittäminen tuntuu olevan ainakin hieman harvinaisempaa. Kyse ei ole välttämättä epäkohteliaisuudesta, vaan myös kankean muodollisuuden välttämisestä ja jonkinlaisesta itseilmaisusta – ja siitä, millaista käytöstä eläkeikäiseltä mieheltä mahdollisesti odotetaan.
Summa summarum, arigatoo gozaimasu sopii siis loistavasti hyvin monenlaisiin tilanteisiin, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Turistina ilmaisua voi mielestäni hyvin käyttää kummempia miettimättä lähes kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa Suomessa sanoisi ”kiitos”. Ilmaus esiintyy kontekstista ja merkityksestä riippuen myös imperfektissä (arigatoo gozaimashita), mutta matkaajalle preesens-muoto riittää hyvin.
どうもありがとうございます (doomo arigatoo gozaimasu)
Jos haluat olla vielä hieman edellistä ilmausta kohteliaampi, voit lisätä rimpsun alkuun sanan doomo. Kun itse aikoinaan aloitin japanin opiskelun, luulin jostain syystä, että tämä on se kaikista kohteliain mahdollinen fraasi, mutta näin ei kuitenkaan ole – vielä kohteliaampiakin vaihtoehtoja löytyy, jos selaat alas asti. Seuraava ei kuitenkaan ole sellainen.
どうも (doomo)
Sana doomo toimii kiitoksena myös yksinään, mutta ei ole kovin kohtelias, vaan hyvin kevyt tapa kiittää. Tätä kuulee joskus kaupoissa, oman kokemukseni perusteella erityisesti vanhemmat miesoletetut saattavat kiittää kassatyöntekijää sanomalla doomo. Tilanteesta, käyttötavasta ja jopa äänensävystä riippuen sana voi kuulostaa hyvin epäkohteliaalta, joten sanan kanssa kannattaa olla varovainen. Erityisesti yksinään käytettynä sana antaa helposti jollain tavalla ylimielisen kuvan, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.
感謝 (kansha) -fraasit
Tämä menee vähän edistyneemmän japanin puolelle, mutta muodollisissa tilaisuuksissa kiitollisuutta tarkoittavan sanan (感謝, kansha), sisältävät fraasit saattavat tulla tarpeeseen. Tämä sana on erityisen mielenkiintoinen siksi, että se koostuu tunteita (感) ja anteeksipyyntöä (謝) merkitsevistä kirjoitusmerkeistä. Tämä kertoo paljon siitä, mitä kiittäminen oikeastaan Japanissa usein tarkoittaa: samalla kun kiität, pyydät tavallaan myös anteeksi.
Muutama esimerkki sanan käytöstä fraaseissa:
感謝しています (kansha shiteimasu) = ”Olen kiitollinen”
心から感謝いたします (kokoro kara kansha itashimasu) = ”Olen kiitollinen sydämeni pohjasta”
心より感謝申し上げます (kokoro yori kansha moushiagemasu) = ”Ilmaisen (nöyrästi) kiitollisuuteni sydämeni pohjasta”
Kaikki kolme fraasia voidaan kääntää myös yksinkertaisesti sanalla ”kiitos”, mutta käänsin ne huvikseni hieman kirjaimellisemmin, jotta näette hieman millaisia rakenteita näiden ilmausten taakse kätkeytyy. Kaikki kolme ovat hyvin nöyriä ilmaisuja, joita moni Japaninmatkaaja ei luultavasti tule koskaan käyttämään. En myöskään suosittele käyttämään näitä ”mitä kohteliaampi, sen parempi” -mentaliteetilla, sillä vaikka ajatus olisikin kaunis, voi liika kohteliaisuus olla jopa loukkaavaa. Samaan tapaan kuin Suomessa voi suuttuneena vaihtaa kirjakieleen tai teitittelyyn, Japanissakin kohteliaisuutta voi käyttää myös aseena tai ivallisena pilkantekona. Saatat kuitenkin kuulla näitä esimerkiksi asiakaspalvelijoilta, joten ilmaisujen muistamisesta ei ole haittaa.
すみません (sumimasen)
Sumimasen on hyvin yleisesti käytetty ilmaus, mutta jätin sen tässä listassa hieman alemmas sen monimutkaisen merkityksen vuoksi. Moni tuntee ilmauksen nimittäin paremmin sen toisesta merkityksestä: anteeksipyyntönä. Tällä sanalla voi kuitenkin myös kiittää ja se on erityisen kätevä silloin, kun haluat sekä kiittää että pyytää anteeksi samalla kertaa. Jos esimerkiksi pudotat lompakkosi ja joku kiikuttaa sen sinulle (juostuaan ensin perässäsi kolmen kilometrin verran, koska olet luullut heppua stalkkeriksi ja juossut karkuun), voit kiittää käyttämällä sanaa sumimasen. Moni tosin tällaisissakin tapauksissa kasaa perään vielä toisenkin kiitoksen: sumimasen, arigatoo gozaimasu!
恐れ入ります (osore irimasu)
En muista itse juuri koskaan käyttäneeni tätä kohteliasta ilmaisua, mutta saatat kuulla sitä esimerkiksi ravintolossa. Kuvittele esimerkiksi tilanne, jossa istut iltaravintolassa ja pöytä notkuu lautasista ja laseista. Tarjoilija tulee paikalle kädet täynnä uusia kipposia täynnä ruokaa, mutta pöydällä ei ole paikkaa, johon nämä laskisi. Päätät auttaa tarjoilijaa siirtelemällä astioita vaikkapa kasaamalla joitakin kulhoja päällekkäin. On hyvin mahdollista, että tarjoilija kiittää sinua sanomalla osore irimasu.
お世話になりました (osewa ni narimashita)
Jos olet menossa japanilaisen tutun luokse kylään, tämä ilmaisu kannattaa laittaa korvan taakse, koska sillä on kätevä kiittää esimerkiksi yöpaikasta ja huolenpidosta. Ilmaisua käytetään myös esimerkiksi opettajan tai vaikkapa omien vanhempien kiittämiseen – tai ylipäätään kenen tahansa sellaisen henkilön kiittämiseen, joka on auttanut sinua pidemmän aikaa tai tehnyt sinulle jonkin suuremman palveluksen.
Toinen samankaltainen ilmaus on ご迷惑をおかけしました (gomeiwaku o o-kakeshimashita), joka korostaa vielä enemmän sanojan aiheuttamaa vaivaa. Ilmaus suomentuu esimerkiksi muotoon ”aiheutin sinulle vaivaa (anteeksi siitä, kiitos kun kestit)”. Sori siitä siis.
おかげさまで (okagesama de)
”Sinun ansiostasi” – ilmauksella siis kerrotaan, että puhuja on saanut jotain aikaiseksi kiitos sen henkilön, jolle nämä sanat on osoitettu. Kyse ei välttämättä ole mistään suorasta tai edes epäsuorasta avusta, mutta tällä voi helposti ilmaista, että on kiitollinen vastapuolelle jostakin.
Tykkään itse tästä ilmaisusta siksi, että se on kätevä heittää lauseen sekaan ja sillä voi joissakin erikoistapauksissa jopa vastata kehuihin. Japanissa kehuihin ei yleensä vastata sanomalla ”kiitos”, vaan kehu kielletään kenties suomalaisillekin ominaiseen tapaan. Jos omia avujaan ei kuitenkaan halua kieltää tai vähätellä, voi tilanteesta riippuen vierittää osan kunniasta toisen osapuolen harteille. Jos joku esimerkiksi kysyy sinulta, miten jokin esitelmä tai koe meni, voit vastata sanomalla okagesama de – hyvin, kiitos sinun. Vielä yleisemmin ilmausta käytetään esimerkiksi silloin, jos on juuri parantunut jostain sairaudesta, jolloin ”kyllä, olen jo terve, kiitos kysymästä” saattaa korvautua ilmaisulla okagesama de – vaikka kysyjä ei olisi millään tavalla edesauttanut tervehtymistä.
お礼申し上げます (orei mooshiagemasu)
Tämä ilmaisu löytyy listalta ihan siksi, että saisin mukaan vielä yhden esimerkin kiitosta tarkoittavista sanoista: myös お礼 (orei) viittaa kiitollisuuteen. Esimerkkifraasi tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä ”ilmaisen nöyrästi kunnioittaen kiitollisuuteni” ja on yleinen esimerkiksi muodollisissa tilanteissa tai kirjoitetussa kielessä erityisesti business-maailmassa.
恩に着ます (on ni kimasu)
Tämä on listan ilmauksista se, jonka matkailija kuulee todennäköisesti kaikista epätodennäköisimmin. Suomeksi ilmaisun voisi kääntää tarkemmin esimerkiksi muotoon ”jään kiitollisuudenvelkaan / olen kiitollisuudenvelassa”. Ilmaisua voi käyttää myös ystävien kesken vähemmän muodollisessa muodossa – esimerkiksi 恩に着るよ (on ni kiru yo). Mielenkiintoisen tästä ilmauksesta tekee kuitenkin se, että siinä missä muut listan kiitokset sanotaan yleensä vasta kiitollisuutta aiheuttavan tapahtuman jälkeen, tätä voi käyttää myös ennen mahdollista apua tai palvelusta. Voin esimerkiksi sanoa kaverilleni ”Jos autat minua nyt, niin on ni kiru yo” – jään sinulle kiitollisuudenvelkaan.
Mitä matkailijan tarvitsee muistaa?
Näin pitkä lista voi tuntua turistin näkökulmasta uuvuttavalta ja aika mahdottomalta oppia, mutta tälle ei onneksi ole tarvettakaan – jos et innostu japanin opiskelusta enemmän, et todennäköisesti tule koskaan käyttämään suurta osaa yllämainituista. Jos olet menossa Japaniin vain lyhyehkölle matkalle etkä ole erityisen paljon tekemisissä paikallisten kanssa, tarvitset todennäköisesti lähinnä seuraavia ilmaisuja ja niistäkin kiitos-merkityksessä ehkä vain kaikista ensimmäiseksi mainittua.
Arigatoo gozaimasu (peruskohtelias kiitos, joka sopii moneen tilanteeseen)
Sumimasen (anteeksi pyytelevä kiitos)
Arigatoo (esim. lapsia kiitettäessä)
Osewa ni narimashita (esim. kyläillessä tai pienissä majapapaikoissa yöpymisen jälkeen, jopa hotelleissa, jos siltä tuntuu)
Japanissa on monta tapaa kiittää, mutta turisti tarvitsee niistä loppujen lopuksi vain harvaa, vaikka voikin olla hauska ymmärtää mitä ympärillä häärivät japanilaiset puhuvat. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että arigatoo ei yksinään ole kovin kohtelias kiitos – ulkomaalaisen suusta sekin tosin varmasti ilahduttaa useimpia paikallisia. Jos jokin jäi epäselväksi tai listalta puuttuu jokin mielestäsi erittäin tärkeä tapa kiittää, kysymykset, lisäykset ja muut kommentit ovat aina tervetulleita. (: